Oikea ruokavalio parantaa oloa
Terveellisellä ja tasapainoisella ruokavaliolla on suuri merkitys hyvinvoinnin kannalta. MS-tauti saattaa vaikeuttaa ostoksilla käyntiä, ruoanlaittoa ja syömistä ja siten vaikuttaa huomattavasti siihen, mitä ja miten potilas syö. Näiltä sivuilta löytyy vinkkejä, ruokaohjeita ja neuvoja parempaa ruokavaliota varten sekä apua ruokailuun liittyviin ongelmiin.
Ruokavalio ja MS-tauti
Erityisruokavaliot
On väitetty, että eri ruoka-aineiden välttämisestä olisi apua MS-potilaille, mutta yhdestäkään tällaisesta ruokavaliosta ei ole tieteellisesti osoitettu olevan hyötyä. Monilla MS-potilailla esiintyy itse asiassa ravintoaineiden puutostiloja, ja silloin jonkin ruoka-aineen välttämisestä voi olla jopa haittaa.
Aaltomaista MS-tautia sairastavien ruokavalio
Aaltomaisesti etenevää MS-tautia sairastaville suositellaan samaa terveellistä ruokavaliota kuin terveille aikuisille. Tavoitteena on lisätä välttämättömien rasvahappojen, antioksidanttien, foolihapon ja B12-vitamiinin saantia ja pitää samalla yllä suoliston tervettä toimintaa.
- Käytä monityydyttymättömiä margariineja ja öljyjä (esim. auringonkukkaöljyä).
- Syö rasvaisia kalalajeja säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.
- Käytä vähärasvaisia maitotuotteita, esimerkiksi rasvatonta maitoa tai kevytmaitoa.
- Suosi kanaa ja vähärasvaista lihaa.
- Syö päivittäin runsaasti hedelmiä ja vihanneksia, mukaan luettuna vihreää salaattia.
- Vältä makkaroita, pekonia, hampurilaisia ja muita teollisesti valmistettuja ruokia, joissa on runsaasti tyydyttyneitä eläinrasvoja.
- Vältä kakkuja, suklaata ja kermaa, joissa on paljon rasvaa ja sokeria.
- Paista ruoka öljyssä tai grillaa, kypsytä uunissa, höyrytä tai hauduta, ja vältä rasvassa keittämistä.
- Suosi täysjyväleipää ja -muroja.
- Juo 8–10 lasillista nestettä päivittäin (1,5–2 litraa).
- Vältä suurten lisävitamiiniannosten käyttöä.
Toissijaisesti etenevää MS-tautia sairastavien ruokavalio
Toissijaisesti etenevää MS-tautia sairastavan täytyy sovittaa ruokavalionsa omiin tarpeisiinsa. Jos liikkuminen vähenee huonontuneen liikuntakyvyn, uupumuksen tai masennuksen vuoksi, paino saattaa nousta. Runsas ylipaino voi pahentaa liikkumisvaikeuksia ja lisätä diabeteksen, sydänsairauksien ja muiden sairauksien riskiä. Tiukka ruokavalio ei yleensä ole tarpeen, vaan tilannetta voi parantaa yksinkertaisin keinoin, kuten käyttämällä vähärasvaisia maitotuotteita ja vähäkalorisia juomia ja eineksiä sekä vähentämällä tarvittaessa alkoholin käyttöä.
Toisaalta MS-tautia sairastava voi laihtua ja kärsiä vajaaravitsemuksesta. Tämä voi aiheuttaa lihasten surkastumista, kouristuksia, uupumusta ja henkisten toimintojen heikkenemistä sekä huonontaa puolustuskykyä tulehduksia ja anemiaa vastaan.
Laihtumiseen ja vajaaravitsemukseen voi olla useita syitä:
- Huonontunut liikuntakyky, huono näkö ja uupumus vaikeuttavat ostosten tekoa ja ruoanlaittoa.
- Hoito ei ole oikeanlaista.
- Fyysiset oireet, kuten vapina, hankaloittavat syömistä.
- Ruokailu väsyttää nopeasti ja ateriat jäävät pieniksi.
- Huono ruokahalu; potilas saattaa väittää syöneensä enemmän kuin todellisuudessa on syönyt. Ruokahalun huonontuminen voi johtua nestevajeesta.
- Psyykkiset ongelmat – potilas ei välttämättä pidä laihtumista ongelmana.
- Nieleminen on vaikeaa. Näiden ongelmien ratkaisemiseen voidaan tarvita ammattiapua. Apua antavat ravitsemusterapeutit, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit.
Nielemishäiriö
Nielemishäiriöitä eli dysfagiaa esiintyy usein samaan aikaan kuin puhehäiriöitä. Nielemishäiriö aiheuttaa yskimistä ja tukehtumisen tunnetta syödessä sekä usein toistuvia hengitystieinfektioita. Tilanteen arviointiin tarvitaan puheterapeuttia, ja tarvittava erityisruokavalio riippuu nielemishäiriön vakavuudesta. Ruokavalioon kuuluu hienonnettuja ja soseutettuja ruokia ja nesteitä. Ruoka voi tuntua mauttomalta ja yksitoikkoiselta. Jos paino laskee, tarvitaan maitojuomia ja lisäravinteita.
Viitteet
1. Payne A. Nutrition and diet in the clinical management of multiple sclerosis. Journal of Human Nutrition and Dietetics 2001; 14: 349–357.
