Primo-lehden asiantuntijahaastattelussa neurologian erikoislääkäri Hanna Kuusisto
Kognitiivisia ongelmia on turha salailla - Puhu rohkeasti
Primo 2/2010, s. 8-9
Tavarat katoavat, muisti pätkii ja uuden oppiminen vie aikaa. Tuttua? Noin puolelle MS-tautiin sairastuneista kognitiiviset häiriöt ovat arkipäivää ja niitä saattaa esiintyä aivan sairastumisen alusta alkaen.
Kognitiiviset häiriöt ovat yksilöllisiä ja hyvin monimuotoisia. Ongelmia voi olla muun muassa tiedonkäsittelyssä, ongelmanratkaisussa ja johtopäätösten tekemisessä.
”Abstraktien asioiden käsittely ja hahmottaminen ovat vaikeita ja oppimiskyky saattaa heiketä. Renkaanvaihto ja kakun leipominen voivat olla tosi hankalia tehtäviä, kun toiminnanohjaus ei toimi”, neurologian erikoislääkäri Hanna Kuusisto kuvailee.
Neuropsykologista kuntoutusta
Kognitiota voi harjoittaa siinä missä motoriikkaakin. Sanaristikot ja sudokut tuntuvat nykyisin olevan patenttiratkaisuja aivojen jumppaamiseen, ja Hanna Kuusistokin pitää niitä hyvinä.
”Myös tukea ja neuvoja tarvitaan. ’Kaipa mä näinkin pärjään’ -asenne on hyvin yleinen, mutta ihan turha ja osin haitallinenkin. On olemassa monenlaisia kompensaatiokeinoja, kuten muistilaput, kalenteri, kännykkähälytykset ja muut ihan arkiset välineet, joilla tilannetta voidaan helpottaa tai paikkailla.”
”Ihan oikeita oireita”
Kognitiiviset häiriöt ovat useimmille pelottava tai hävettävä kokemus. Ne kuuluvat samaan ”arkojen asioiden” sarjaan kuin erektio- tai virtsanpidätysvaikeudet.
”Kognitiivisista ongelmista kannattaisi kuitenkin puhua, ja ainakaan salata niitä ei kannata”, Hanna Kuusisto painottaa.
”Ei ole laiskuutta tai tyhmyyttä, jos ei pysty vaikka varaamaan matkalippuja internetistä. Se on ihan oikea oire, johon pitää suhtautua niin kuin mihin tahansa muuhun oireeseen.”
Kuusisto kehottaa ottamaan ongelmat esiin vastaanottokäynnillä.
”Selviytymistä voidaan helpottaa monin tavoin. Lääkkeiden vaikutuksesta kognitiivisiin kykyihin on vielä niukalti tutkimustietoa, mutta tuntuma on sama kuin MS-taudin suhteen muutenkin: Mitä varhaisemmin tauti todetaan ja lääkehoito aloitetaan, sitä paremmin oireet pysyvät aisoissa ja taudin eteneminen kurissa.”
Tietoa työpaikallekin
Hanna Kuusisto kehottaa kertomaan kognitiivisista ongelmista myös esimerkiksi työpaikalla ja harrastusporukoissa.
”Ihmisen muuttuminen hajamielisemmäksi tai hitaammaksi tai muuten vain ”omituiseksi” saattaa aiheuttaa tosi ikäviä klikkejä ja selän takana puhumista ja suoranaista kiusaamista. On turha ottaa ”mä nyt oon vaan tällainen tyhmä blondi” -asennetta tai kantaa murhetta virheistään tai päätöksentekokyvyttömyydestään. Ne ovat todennäköisesti sairauden oireita ja syytä ottaa sellaisina puheeksi. Ihan jo siksikin, ettei tule pahimmassa tapauksessa turhaan irtisanotuksi, sillä sairauden perusteella irtisanominen on laitonta.”
Kertovatko oireet masennuksesta?
MS-taudin yksi yleinen oire on fatiikki, totaalinen uupumus, joka kulkee usein käsi kädessä neuropsykologisten vaikeuksien kanssa. Fatiikki voi olla motorista (ei jaksa, ei pysty mihinkään), henkistä (muun muassa keskittymiskyvyn ongelmia) tai yleistä energianpuutosta.
Masennus iskee helposti ihmiseen, joka saa tiedon elinikäisestä sairaudesta. Masennuksen oireet ovat hyvin samanlaisia kuin MS-tautiin liittyvät kognitiiviset häiriöt, esimerkiksi oppimisvaikeuksia ja keskittymiskyvyn puutetta.
”Masentunutta ei mikään oikein huvita, pitkäjännitteisyys puuttuu ja vireystila laskee. On tärkeää tunnistaa, mistä mikäkin oireista johtuu, että löydetään oikeat hoitomuodot; auttaisiko ruokailutottumusten muuttaminen tai liikunnan lisääminen, vai tarvitaanko järeämpiä keinoja”, Kuusisto toteaa.
”Masentuneelle ihmiselle neuropsykologisesta tutkimuksesta ei ole hyötyä, se antaa väärän tuloksen.”
PASAT on pikamittari
Useita tunteja kestävällä neuropsykologisilla tutkimuksella saadaan ihmisen kognitiivisista kyvyistä kattava näkemys. Testi on kuitenkin hidas toteuttaa, joten kognitiota mitataan usein vastaanotolla PASAT 3 -testillä, jossa ihminen kuulee nauhalta 60 lukua kolmen sekunnin välein. Tutkittavan tehtävänä on laskea tänä aikana aina kaksi viimeksi luettua lukua yhteen.
Ainakin se tiedetään, että varhaisella beeta-1b-interferonihoidolla on suotuisa vaikutus kognitioon ja että vaikutus voimistuu ajan kuluessa. Nämä tiedot perustuvat BENEFITtutkimuksen viiden vuoden tuloksiin, jotka ovat osoittaneet, että heti lääkehoidon aloittaneilla MS-potilailla kognitiiviset toiminnot olivat parempia kuin hoidon myöhemmin aloittaneilla PASAT-testin Z-scoren mukaan. Sama tutkimus osoitti, että lääkehoidolla saadaan aikaan paranemista
kognitiivisissa toiminnoissa. PASAT tutkii kognition tasoa melko kapeasti, mutta sen etuina ovat nopeus, helppokäyttöisyys ja objektiivisuus, tosin niille, joille matematiikka on vaikeaa, on testi hankala ilman kognitiivisia ongelmiakin.
Tarkempien neuropsykologisten tutkimusten vuoro on yleensä vuoden-kahden kuluttua diagnoosista, kun sairauden aiheuttama ensijärkytys on ohi, lääkitys aloitettu ja sairaudesta ja sen hoidosta alkaa olla tietoa ja kokemusta.
Kognitio = kyky puhua, ajatella, suunnitella ja muistaa
Kognitiiviset vaikeudet ovat osa MS-taudin kuvaa jo alkuvaiheessa, siinä missä näköhermontulehduskin. Yli puolella MS-potilaista todetaan kognitiivisten kykyjen heikkenemistä. Osalla kognitio-ongelmat ovat sairauden ensimmäisiä oireita, osalla niitä ilmenee vasta vuosien kuluttua. Ja osalla ei siis ikinä.
Kognition tason lasku on yksilöllistä, niin kuin kaikki muutkin MS-taudin oireet. Yleisimpiä ovat ongelmat työ- ja pitkäaikaisessa muistissa sekä toiminnanohjauksessa.
Tutkimus kognitiivisten häiriöiden hoidosta MS-taudin varhaisvaiheessa on vielä varsin tuoretta. Ainakin se tiedetään, että varhaisella beeta-1b-interferoni-hoidolla kognitiiviset toiminnot paranevat. Nämä tiedot perustuvat BENEFIT-tutkimuksen tuloksiin, jotka ovat osoittaneet, että heti ensimmäisen oireen jälkeen lääkehoidon aloittaneilla MS-potilailla kognitiiviset toiminnot olivat parempia kuin hoidon myöhemmin aloittaneilla PASAT-testin Z-scoren mukaan. Viiden vuoden seurannassa etu varhaisen hoidon ryhmässä tuli entistä selkeämmin esille kognitiivisten toimintojen paranemisena.
Neuropsykologinen kuntoutus auttaa kognitiivissa vaikeuksissa, kun yksilölliseen arvioon perustuen tehdään toimintatapojen muutoksia tai ympäristön mukauttamista.
